Ainakin sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen pelkää. Hän sanoi tänään Kalevi Sorsa Säätiön perustuloraportin julkaisutilaisuudessa, että ”perustulo on kuin mansikkaniitty, joka ensin näyttää houkuttelevalta, mutta kun katsoo lähempää, huomaa, että siinä on sudenkuoppia joihin pienet lampaat voivat pudota.”
Anteeksi, kuinka?
Metaforassa halutaan kai viitata siihen, että kansalaiset, ja varsinkin nuoret, ovat pieniä lampaita joita Vihreät sudet yrittävät houkutella mansikkaniitylle ja ansaan. Onneksi on hyvä paimen (SDP) joka johtaa pienet lampaat turvaan betonilähiön lämpöön. Sudenkuoppahan sinänsä on yleensä ansa susia, ei pieniä lampaita varten.
No Haataisen kielikuvat sikseen.
Kaiken kaikkiaan demarien perustulon dissaussessio oli varsin hämmentävä kokemus. Tässäkin he luottavat siihen, että kun demari ärähtää, kyllä kansa uskoo.
Itse olin odottanut keskustelevampaa sävyä: Vihreän perustulomallin esittelyn yhteydessä ja itse tekstissä on korostettu, että malli on keskustelunavaus, ei sen päätepiste.
Demarien think-tank oli työssään päätynyt kuitenkin siihen, että keskustelulle on parempi panna piste ennen kuin se pääsee kiusallisesti alkamaan.
Sinänsä Ville Kopran raportti tunnistaa samoja sosiaaliturvan ongelmia joihin Vihreiden perustulomallikin pyrkii vastaamaan: kannustinloukut ja pätkätyöläisten asema ovat motiivina Koprankin esittämille hahmotelmille työn ja etuuksien helpompaan yhdistämiseen tähtääville nykymallin hienosäädöille (kuten kioskilta ostettava ”keikkaseteli”, jolla voi teettää keikkatöitä ilman työnantajaksi rupeamista).
Kalevi Sorsa säätiön ja siten ilmeisesti demarien keskeiset argumentit perustuloa vastaan ovat, että he pelkäävät kaikkien jäävän kotiin nauttimaan 440euron perustulostaan, he pelkäävät palkkojen laskevan ja he pelkäävät järjestelmän hintaa.
Me taas uskomme, että ihmiset tekisivät töitä, vaikka heidän perusturvansa olisikin varmistettu, itse asiassa uskomme, että kun nyt työttömänä olevat voisivat tehdä töitä menettämättä etuuksiaan he ottaisivat työtä vastaan paljon nykyistä useammin.
Me uskomme, että vaikka perustulo mahdollistaa myös pienipalkkaisella työllä elämisen (ja on paljon hyvää työtä, esim järjestökentässä, jonka teettäjät eivät pysty maksamaan isoja palkkoja) antaa se työntekijöille suurempaa neuvotteluvaltaa, koska kaikkea ei ole pakko ottaa vastaan. Tällöin tylsistä tai raskaista töistä joutuisi maksamaan enemmän, että ihmiset niitä suostuisivat tekemään.
Tilaisuudessa kritisoitiin sitä, että perustulomallime taustalakelmia, jotka on tehty KELAn mikrosimulaatiolla verraten mallia todelliseen dataan, ei vielä ole julkaistu. Minäkin toivon, että VISILI saisi ne pian julkaistua. Käsittääkseni hold up on siinä, että laskelmat halutaan viilata vielä ehdottoman ajantasaisiksi. Mikrosimulaation vertailuvuosi on 2004.
Mutta jo se mitä tuo mikrosimulaatio osoittaa on, että mallimme on nimenomaan kansantaloudellisesti toteuttamiskelpoinen tapa uudistaa sosiaaliturvaa ja verotusta oikeudenmukaisemmaksi,erilaisia elämänvalintoja tukevaksi, työhön kannustavaksi ja yksinkertaisemmaksi.
Kalevi Sorsa säätiön tilaisuuden kulusta ja annista (ja siitä häiriköivätkö vihreät tilaisuudessa vai ei) voi lukea myös Ismo Kainulaisen, Ville Niinistön ja Ville Ylikahrin blogeissa.
Tykkää tästä:
Tykkää Lataa...