Aihearkisto: Loviisa

Eikö tää ikinä lopu? Eikö sitä jo valmiiksi tuhottua talousmetsääkin piisaisi hakattavaksi?

Luonto-Liiton metsäblogi - ajankohtaista metsiensuojelusta: metsien suojelu, metsien tila

Teksti: Lauri Kajander
Kuvat: Olli Manninen ja Lauri Kajander

Stora Enso on ostanut Tornatorilta avohakkuuleimikon metsässä, jonka hakkaaminen uhkaa sekä merkittäviä luontoarvoja että ahkerassa käytössä olevaa merkittyä retkeilyreittiä Ruotsinpyhtään taajaman läheisyydessä, Loviisan Kukuljärvellä (sijainti Karttapaikassa).

Avohakkuuseen on menossa noin 16 hehtaaria metsää, jossa on muun muassa satoja järeitä haapoja, satoja kuutioita eri ikäistä lahopuuta, luonnontilaisia korpia ja rämeitä sekä lukuisia uhanalaisia tai vaateliaita lajeja. Suunniteltujen avohakkuiden keskellä oleva parin sadan metrin pituinen korkea jyrkänne yläpuolisine hienoine kalliometsineen on sentään rajattu hakkuista ulos – mutta vain noin hehtaarin alalta.

Avohakattavan alueen läpi kulkee merkitty retkeilyreitti ja avohakkuuseen on joutumassa myös puoli kilometriä täysin rakentamattoman erämaisen järven yhtenäistä metsäistä rantaa. Rantaan on tarkoitus jättää vain 10 metrin kapea suojavyöhyke, jolla silläkin tehtäisiin harvennushakkuu. Leimikko rajautuu aivan grillikatoksella ja laiturilla varustetun yleisen uimarannan viereen.

Kuulostaako metsältä, joka kannattaa tuhota? No ei minustakaan.

Kyseinen metsäalue sijaitsee Loviisan kunnassa, lähellä Ruotsinpyhtään taajamaa, Kukuljärven pohjoispuolella…

View original post 220 more words

Jätä kommentti

Kategoria(t): Itä-Uusimaa, Loviisa, luonnonsuojelu, metsät, Ympäristöpolitiikka

Oi kuusipuu!

Hain eilen joulukuusen kotiin. Siihen tuli koristeiksi kolmivuotiaani tekemiä pipareita joihin oli tomusokerikuorrutuksella piirretty kirjaimia ja muita muotoja. Hoilasimme puulle myös joululaulun ”Oi kuusipuu” suomeksi ja ruotsiksi.

Pidän tuosta biisistä. Toisaalta siks, että siinä ylistetään puita, mutta myös koska samaan melodiaan on tehty Brittisosialistien hymni ”Red flag” (mp3). Olen taipuvainen tuon lajin nostalgiaan.

Red flagin Sanat ovat kyllä aika makaaberit:

The people’s flag is deepest red,
It shrouded oft our martyred dead,
And ere their limbs grew stiff and cold,
Their hearts’ blood dyed its ev’ry fold.

Then raise the scarlet standard high.
Within its shade we’ll live and die,
Though cowards flinch and traitors sneer,
We’ll keep the red flag flying here.

 

Olen saanut kunnian kirjoittaa kolumneja Loviisassa ilmestyvään Östra Nylnad lehteen. Puhun jonkinlaista ruotsia, mutta kirjoituksen kanssa on vähän niin ja näin, kun en ulkomailla käytyjen kouilujen takia koskaan päässyt osalliseksi ”pakko”ruotsin opinnoista. Ystävällisesti sain luvan kirjoittaa suomeksi. Joku toimituksessa kääntää tekstin.

Ensimmäinen kolumni julkaistaan huomisessa Östrassa, mutta suomeksi täällä jo tänään. Otin siihenkin lähtökohdaksi tuon kuusipuun.

Kolumnin varsinaisesta aiheesta, paremmista talousmetsänhoito käytänteistä, puhui Helsingin Yliopiston metsäekonomian professori Olli Tahvonen viisaita YLE Radio 1:n ykkösaamussa maanantaina. Ohjelma on vielä muutaman päivää kuultavana areenassa (noin 36 minuutin kohdalta).

Alla Östraan kirjoittamani pätkä:

Oi kuusipuu!

Joulujuhlan keskiössä ovat pohjoiseurooppalaisessa perinteessä, paitsi uskonnollisesti merkittävä tapahtumaa, myös metsän puut.

Kuusi tuodaan jouluna kotiin, puetaan koristein, kynttilöin, omenoin ja piparein. Sen ympärillä tanssitaan ja sen vihreyttä ylistetään lauluin: oi kuusipuu ja lehväs uskolliset. Sä vihannoitset kesäisin, tuot lehväs talven tuiskuihin.

Olisiko jouluna siis oiva aika uhrata muutama ajatus metsälle, ettei kävisi niin, että puilta itse metsä jää näkemättä?

Kolmannen luokan maantiedon kirjastani muistan toteamuksen: “Metsätön suomi olisi kuin karvaton karhu.” Karvaton ei karhu ole, mutta minkälainen karva sillä on?

Loviisassakin metsätalousmaata riittää, mutta niin tuotetun puutavaran laadun kuin luonnonmonimuotoisuuden näkökulmasta toivomisen varaa jää. Lähitarkastelussa karhun karva osoittautuu harvaksi istutuksiin ja päätehakkuisiin pohjautuvassa metsänhoitomallissa.

Jos metsäekosysteemin monimuotoisuus tai metsän monikäyttöisyys ei paina vaakakupissa riittävästi luulisi rahan sentään painavan!

Metsäntutkimuslaitoksen, Helsingin yliopiston ja Joensuun yliopiston tutkimukset eri metsänhoitomalleista osoittavat, että jatkuvaan kasvatukseen, yläharvennukseen ja luontaiseen uudistukseen perustuva metsänhoito tuottaa parempilaatuista (ja hintaista) puutavaraa pienemmillä kustannuksilla. Säästöä tuo erityisesti istutusmuokkausten, istutuksen ja taimikonhoidon kustannusten pois jääminen.

Bonuksena talousmetsistä tulee ajan myötä monikäyttöisiä virkistysmetsiä, tarve erotella talous- ja taajamametsät toisistaan vähenee. Ilman avohakkuita ja maanmuokkauksia hoidetun metsän lajisto rikastuu ja hiilensidontakyky paranee.

Joulukuusihan kuuluu perinteisesti hakea naapurin metsästä ja naapurin metsiä Loviisassa riittää, monilla myös omia. Mutta on meillä loviisalaisilla aika paljon yhteistäkin metsää.

Eikö olisi järkevää hoitaa yhteistä metsäomaisuutta niin, että se tuottaisi arvokkainta mahdollista puuta kustannustehokkaasti, sitoisi enemmän hiiltä ilmakehästä ja palvelisi niin kaupunkilaisia kuin vierailijoitakin ulkoilualuiena?

Metsänhoitoyhdistykset suhtautuvat nihkeästi uusiin menetelmiin. On vaikea myöntää, että vuosikymmeniä harjoitettu paperiteollisuuden etua ajanut metsätotalitarismi on ollut väärin.

Yksityisten ja yhteisten metsien omistajina meillä on joulukuusta katsellessamme oikeus ajatella toisin, myös metsästä.

 

 

 

 

 

1 kommentti

Kategoria(t): Itä-Uusimaa, Loviisa, metsät

Hidasta jo tänään!

Itse vietin aikaani eilen illalla Loviisan kaupunginhallituksen kokouksessa mm. tutkaillen uuden ja kiistellyn suomenkielisen koulukeskuksen viitesuunnitelmia. Kovasti annettiin ymmärtää, että kouluyhteisöt on osallistettu valmistelussa hyvin ja suunnitelmia on muokattu paljon sen mukaan. Toivottavasti näin on ja koulusta oikeasti tulee paras mahdollien. Energialuokitukselle luvattiin antaa paljon painoa urakkatarjouksen pisteytyksessä.

Edellisessä postauksessa mainittu demo Helsingissä oli ilmeisesti onnistunut ja ainakin osin lumipyryltä suojassa kauppakeskuksessa, joka onkin mitä parasta julkista tilaa mielenosoituksille.

Alla mainio bandis sieltä (HS:n omakaupunki-sivujen lukijakuva):

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ilmastonmuutos, Loviisa, protestiliikkeet

Kytkyt julki

Loviisan seudun vihreät julkaisi Loviisan ja Lapinjärven kunnallisissa luottamustoimissa toimivien henkilöiden sidonnaisuudet yhdsityksen sivuilla.

Haastamme seudun muut poliittiset ryhmät tomimaan samoin ja esitämme, että kaikkien luottamushenkilöiden sidonnaisuudet kootaan kaupungin sivuille. On hyvä, että äänestäjät ja toiset luottamushenkilöt tietävät minkälaiset sidokset vaikuttavat toimijoiden kannanmuodostukseen päätöksenteossa.

Uusimaa lehti on tänään kysynyt Porvoon valtuustoryhmien halukkuutta seurata esimerkkiä. Nettiversio ei kerro vastauksia, paperilehteä en ole vielä nähnyt.

Alla viimeviikkoinen tiedotteemme aiheesta:

TIEDOTE
27.10.2010

VIHREIDEN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN SIDONNAISUUDET JULKISIKSI

Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeinen vaalirahoitusskandaali on tehnyt tarpeelliseksi julkistaa myös kuntapäättäjien sidonnaisuudet yrityksissä ja yhteisöissä. Asia nostettiin esille vaali- ja puoluerahoitusta uudistaneen Tarastin työryhmän raportissa.

Kuntalain uudistaminen etenee hitaasti, ja voi kestää vuosia ennen kuin uudet säädökset tulevat voimaan. Vihreä oikeusministeri Tuija Brax on ehdottanut, että luottamushenkilöiden sidonnaisuudet voitaisiin julkaista kuntien verkkosivuilla.

Loviisan seudun Vihreät päätti ottaa asiassa aloitteen seudullisesti ja seurata Helsingin vihreiden esimerkkiä julkistaa luottamushenkilöiden sidonnaisuudet. Tiedot Loviisan ja Lapinjärven vihreiden kytköksistä löytyvät yhdistyksen sivuilta osoitteessa www.loviisanvihreat.fi.

–       Politiikan uskottavuuden kannalta muidenkin puolueiden olisi hyvä ilmoittaa luottamushenkilöidensä sidonnaisuudet jo nyt. Valtuutettujen lisäksi varsinkin lautakuntien jäsenillä on paljon valtaa, ja silloin on reilua olla liikkeellä avoimin kortein, sanoo Loviisan seudun Vihreiden puheenjohtaja Tea Malms.

Loviisan kaupunginhallituksen jäsen ja vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Janne Länsipuro huomauttaa, että jääviyden määritelmä voi joskus olla veteen piirretty viiva.

–       On luonnollista, että luottamustoimessa kiinnostuksen kohde voi liittyä omaan työhön tai harrastukseen. Tällöin on hyvä, että niin toiset luottamushenkilöt kuin äänestäjätkin tuntevat kunkin toimijan viitekehykset ja voivat arvioida esitysten ja kantojen motiiveja, Länsipuro toteaa.

Kuntaliitto on syksyn aikana ohjeistanut kuntia erilaisista tavoista, joilla kaupunki tai kunta voi julkistaa päättäjiensä sidonnaisuudet.

Loviisan vihreät ovat käyttäneet samaa kaavaa kuin millä kansanedustajat ovat ilmoittaneet kytköksensä. Malli voisi sopia käytettäväksi myös Loviisan kaupungin sivuilla jos kaikki puolueet ovat valmiita julkistamaan luottamushenkilöidensä sidonnaisuudet. Siinä ilmoitetaan toimet ja tehtävät, hallintotehtävät, luottamustoimet ja taloudellinen asema, eli merkittävät sijoitukset ja omistukset.

Lisätietoja:

Tea Malms, 044-526 0872
Janne Länsipuro, 040-740 8445

Jätä kommentti

Kategoria(t): demokratia, Itä-Uusimaa, Loviisa, vihreät