Voiko itseään vakavastiotettavana pitävä ehdokas tehdä kaupunkiviljelystä ykkösvaaliteemansa? Onhan se kiva ilmiö, mutta eikös se ole aika pienen porukan marginaalijuttu?
Ei- kaupunkiviljely ei ole vain isoäitien parvekeharrastus. Sitä eivät harjoita vain suurperheitä ruokkivat maahanmuuttajaisät tai oman maan perunoita arvostavat kantaväestön nationalistiäidit. Kaupunkiviljely ei ole vain talonvaltaaja-autonomien toimintaa itsehalinnollisen kaupunkitilan luomiseksi tai pelkkien huippukokkien kattoviljelyhifistelyä. Kaupunkipuutarha on paljon muutakin kuin vain päiväkoti- ja koululasten oppimisympäristö ja mielenterveyskuntoutujien terapiakeidas. Se ei ole vain kaupunkisuunniitteluun ja osallistavuuteen hurahtaneiden hipsterien projekti tai syrjäytettyjen tapa säästää rahaa.
Kaupunkiviljely on paitsi kaikkea tuota kaikille mainituille vähemmistöille tapa toteuttaa kaupunginvaltuuston yhteisesti hyväksymiä tavoitteita liittyen työllisyyteen, terveyteen, energiansäästöön, ruokakulttuuriin, yhteisöllisyyteen ja viihtyisyyteen.
Kunnianhimoinen kaupunkiviljelystrategia ei ratkaise kaikkia Helsingin ongelmia, mutta luo tuhansia työpaikkoja, vähäntee merkittävästi ilmastopäästöjä, lisää itsekunniotusta ja arvostuksen tunnetta ihmisryhmissä jotka saattavat muuten jäädä sitä vaille ja ravitsee omaleimaisia ruokakulttuureja niin, että joka päivä voi olla Ravintolapäivä.
